Pääsarjaseurat tarvitsevat yhä tukea: ”Kukaan meistä ei voi pelata ottelua yksin”

Valtioneuvoston viime viikon linjaukset toivat kaivattua valoa jalkapallon pääsarjaseurojen arkeen, kun maaliskuussa voimaan astuneita koronavirusepidemian rajoitustoimia päätettiin ryhtyä purkamaan vaiheittain touko–kesäkuun aikana. Linjausten myötä urheilukilpailut ja -sarjat voidaan käynnistää 1.6. alkaen erityisjärjestelyin, jonka lisäksi monessa seurassa on jo aloitettu pienryhmäharjoittelu tarkkoja ohjeistuksia ja varotoimia noudattaen (kts. Palloliiton ohjeistukset pienryhmäharjoitteluun).

– Vaikka pienryhmäharjoittelussa ei ehkä päästä harjoittamaan pelillisiä ja fyysisiä ominaisuuksia toivotulla tavalla, on tällä kuitenkin erittäin suuri merkitys kaikkien henkisen jaksamisen kannalta. Pienryhmäharjoittelulla on pystytty tuomaan edes hieman normaalia urheilijan arkea keskelle erittäin poikkeuksellista aikaa. Meillä on kova usko siihen, että pääsemme pelaamaan vielä normaalisti ja kaikki haluavat olla tuolloin parhaassa mahdollisessa kunnossa, kertoo naisten ja miesten edustustoimintaa pyörittävän KuPS:n toimitusjohtaja Jarmo Heiskanen.

Koronakevät on koetellut jalkapallon pääsarjaseurojen toimintaa kovalla kädellä kentän lisäksi myös kulisseissa ja koettelee yhä. Veikkausliigan, Kansallisen Liigan ja Miesten Ykkösen seurajohtajat muistuttavat, että seurojen huoli tulevaisuudesta ei ole ohi, vaikka sarjat päästäisiinkin aloittamaan nykyisten suunnitelmien mukaisesti kesä- ja heinäkuun aikana.

– Koronavirus on koetellut meitä rankasti, kuten muitakin seuroja. Normaalit tulovirrat eli ottelutuotot ja kumppanuusmyynti ovat jäissä. Lisäksi myös meidän sivubisneksemme eli oma parturi–kampaamo, sekä juhlatilan ja asuntojen lyhytaikainen vuokraustoiminta ovat kärsineet tilanteesta reippaasti, kuvailee Miesten Ykkösessä pelaavan AC Oulun toimitusjohtaja Juho Meriläinen.

– Käytännössä urheilu on joutunut ottamaan ensimmäisenä epidemian aiheuttaman iskun vastaan. Rajoitustoimet lopettivat kerralla kumppanineuvottelut, oheismyynnin, harjoittelun ja pelaamisen. Siis lähes kaiken urheiluseurojen normaalin toiminnan, harmittelee KuPS:n Heiskanen.

– Mitä paremmin selviämme tästä tilanteesta yhdessä, sitä viihdyttävämpiä otteluita ja kiihkeämpiä vastakkainasetteluita saamme todistaa myös jatkossa, oli sarjataso sitten mikä tahansa, muistuttaa Veikkausliigassa pelaavan SJK:n markkinointijohtaja Jussi Kankaanpää.

”Tämä on myös identiteettikysymys”

Pelaajien osalta koronavirusepidemian vaikutukset ovat näkyneet erityisesti arjen toiminnassa ja harjoittelussa, mutta myös toimeentulossa. Monet pääsarjaseuroista ovat joutuneet turvautumaan kevään aikana mittaviin sopeutustoimiin, kuten henkilökunnan lomautuksiin tai palkkojen alennuksiin.

– Olemme joutuneet käymään Kuopion Palloseurassa läpi kovia sopeuttamistoimia mm. lomauttamalla toimistohenkilökuntaa ja leikkaamalla pelaajien, sekä taustahenkilöiden palkkoja niin miesten kuin naistenkin edustusjoukkueissa. On ollut liikuttavaa nähdä, kuinka kaikki osapuolet ovat ymmärtäneet toimenpiteiden välttämättömyyden seuran tulevaisuuden kannalta, sanoo Heiskanen.

Miesten Ykkösessä pelaava KTP joutui keskeyttämään maaliskuussa pelaajiensa palkanmaksun ja lomauttamaan vakituisen henkilökuntansa. Vaikeasta tilanteesta huolimatta KTP:n pelaajat ovat yrittäneet auttaa ja tukea seuraa resurssiensa mukaan.

– Jos ei ole yhteisiä tapahtumia niin harjoittelukin on silloin erilaista, kuten yksilöharjoittelua ja pienessä porukassa potkimista. Joukkueen fyysinen valmentaja on antanut ohjeita ja ollut kaikkien käytettävissä, keitä kiinnostaa. Itse peliä ja sen tuomia tunteita on jo ikävä, mutta vielä enemmän kaipaan joukkueen kanssa koettuja hetkiä, kertoo KTP:n kapteeni David Ramadingaye.

Kansallisessa Liigassa pelaavan Ilveksen kapteenille Sanni Ojaselle tutuissa harjoitteluaikatauluissa pitäytyminen on ollut yksi keino rytmittää omaa arkea, kun joukkueharjoitukset ovat olleet tauolla.

– Koronavirustilanne on vaikuttanut luonnollisesti paljon sekä omaan, että joukkueen arkeen. Itselleni on ollut koko ajan tärkeää pitää kiinni tutuista treeniajoista ja päivärytmistä. Pelaajien kesken olemme keksineet myös omia haasteita ja temppuja ajan viettämiseksi, sanoo Ojanen.

FC Inter on harjoitellut monien muiden Veikkausliigajoukkueiden tavoin pienryhmissä jo muutaman viikon ajan tarkkoja ohjeistuksia noudattaen.

– Tämä on myös identiteettikysymys. Olen ollut 15-vuotiaasta asti ammattilaisjalkapalloilija, jonka elämänrytmiin kuuluu treenaaminen, otteluun valmistautuminen, kauhea lataus, pelaaminen, sekä ottelun jälkeinen tyhjä olo joko iloisena tai vähän vähemmän iloisena. Kun tällainen kiertokulku poistuu kokonaan omasta elämästä, niin sitä tässä on kaikkein eniten kaivannut, kuvailee FC Interin kapteeni Timo Furuholm.

”Yhdessä olemme vahvempia”

Veikkausliiga, Kansallinen Liiga ja Miesten Ykkönen käynnistivät huhtikuun lopussa yhteisen Kauden tärkein ottelu -kampanjan, jonka tarkoituksena on viestiä suomalaisten jalkapalloseurojen haastavasta tilanteesta, tehdä hyvää ja auttaa seurojen omien tukikampanjoiden ohella jokaista pääsarjaseuraa selviämään koronavirusepidemian aiheuttamasta vaikeasta tilanteesta.

– Näen ajatuksen erittäin positiivisena ja yhteisöllisenä, koska loppujen lopuksi teemme kaikki töitä yhteisen tuotteen parissa. Oli kyse sitten pelaajista, kannattajista tai seuran taustalla toimivista henkilöistä, kriisien keskellä keskiöön nousee yhteisöllisyys. Kauden tärkeimmät ottelut voitetaan kollektiivisen onnistumisen kautta, niin tämäkin, uskoo SJK:n Kankaanpää.

– Olen seurannut suurella ylpeydellä esimerkiksi AC Oulun kevään aikana tekemää työtä. Toimintojen alasajamisen sijaan Oulussa on pyritty innovatiiviseen lähestymistapaan, ja tämä on tarttunut varmasti myös muihin seuroihin. Seurat voivat tehdä yhdessä sen, mihin kenenkään rahkeet eivät yksin riittäisi. Sama pätee kannattajiin ja meihin taustalla töitä tekeviin ihmisiin. Yhdessä olemme vahvempia, ja kun jalkapallon aika koittaa taas, voimme sanoa selvinneemme, Kankaanpää jatkaa.

AC Oulu on taistellut koronavirusepidemian vaikutuksia vastaan monenlaisilla tempauksilla.

– Kirkas ajatus on ollut löytää lisää rahaa, ei niinkään karsia kuluja. Näin meidän ei tarvitse lopettaa palkanmaksua ja jättää työntekijöitä pulaan. Lisätuloja on saatu muita töitä tekemällä sekä kausikortti- ja fanituotemyynnillä, sanoo AC Oulun Meriläinen.

Kauden tärkein ottelu -kampanjan 10 euron hintaisten tukilippujen tuotto ohjataan lyhentämättömänä ja sarjakohtaisesti kampanjassa mukana olevien pääsarjaseurojen toiminnan tukemiseen. Näin kampanjan avulla seurojen kannattajille ja muille kotimaisen jalkapallon ystäville tarjotaan matalan kynnyksen mahdollisuus tukea seurojen omien kampanjoiden lisäksi yhdellä kertaa kaikkia sarjan seuroja.

– Jalkapallon viehätys rakentuu sille, että kentällä on kaksi toisistaan mittaa ottavaa joukkuetta. Kukaan meistä ei voi pelata ottelua yksin, vaan tarvitsemme kentälle aina myös vastustajan. Sama pätee katsomoihin, joissa näemme tulevaisuudessa toivottavasti entistä enemmän uusia, paikallisen seuran takana seisovia henkilöitä, toivoo Kankaanpää.

– Loppujen lopuksi juuri katsojat luovat otteluihin tunnelman ja joukkueiden takana seisovat kannattajaryhmät ovat stadioneiden sydämiä. Niin kauan, kun pelit ovat tauolla, tarvitaan tätä sydäntä jokaisen suomalaisen seuran ja sarjan taustalla. On luonnollista, että tuki kohdentuu ensimmäisenä omaan rakkaaseen seuraan, mutta henkilökohtaisesti kannustan kaikkia ajattelemaan tulevaisuutta myös boksin ulkopuolelta, Kankaanpää sanoo.

Seurat luovuttavat kaikki Kauden tärkeimpään otteluun ostetut pääsyliput sarjatoiminnan käynnistyessä paikallisesti valitsemilleen hyväntekeväisyyskohteille. 10 euron hintaiset tukiliput Kauden tärkeimpään otteluun myydään Lyyti.fi -kampanjasivun kautta, ja kampanja on voimassa 31.5. saakka.

TUE SEUROJA JA TEE HYVÄÄ. OSALLISTU KAUDEN TÄRKEIMPÄÄN OTTELUUN >>