Hyppää sisältöön

Pelinavaajat – Anu Ubaud

02.06.2021

Helsingin Sanomien päätoimittaja Anu Ubaud seuraa aitiopaikalta suomalaisen yhteiskunnan kehitystä. Entinen jalkapalloilija näkee median voiman yhdenvertaisuuden rakentajana ja samaistuttavien esikuvien tarjoajana. Nuorena Ubaud haaveili urasta Italian miesten maajoukkuepelaajana – onko peli ja sen tarjoamat esikuvat tänä päivänä moninaisempia?

– Maailma ei ole vielä valmis. Suomen kaltaisten niin kutsuttujen tasa-arvon mallimaiden on mentävä koko ajan reippaasti eteenpäin, koska meillä on siihen myös mahdollisuudet. On valtavan tärkeää, että mediassa nostetaan esiin erityyppisiä yhdenvertaisuuskysymyksiä ja huomataan hiljainen, pienikin kehitys. On muistettava sanoittaa sitä, jotta ihmiset ymmärtävät, että kehitystä tapahtuu.

Anu Ubaud (38) on yhteiskuntatieteiden maisteri ja media-alan konkari. Pesti Helsingin Sanomien päätoimittajana tarjoaa hänelle poikkeuksellisen laajan näköalapaikan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Työssään hän seuraa läheltä esimerkiksi diversiteetti- ja yhdenvertaisuusasioiden ympärillä pyörivää keskustelua. Ubaud on työssään tunnistanut moniäänisen keskustelun lisääntymisen, mikä on samalla lisännyt myös vihapuheen määrää.

–  Kyseessä on aikamme polttavimpia asioita. Meidän tehtävämme mediana on luoda ymmärrystä yhdenvertaisuuskysymysten ympärille: mistä puhutaan ja missä mittakaavassa, mitä asioita on tapahtunut ja mitä vielä tarvitaan.

Ubaudista on ollut hätkähdyttävää huomata, miten vielä tässäkin ajassa sukupuolten tasa-arvosta puhuminen on niin valtava uhka jollekin joukolle ihmisiä.

–  Osassa palautteesta sukupuolten tasa-arvo ja naisten arvostus sekä nousu aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnassa koetaan vihamielisesti. Se on asia, joka kulkee kaiken hienon tasa-arvokehityksen rinnalla.

Helsingin Sanomat otti vuonna 2018 strategiseksi tavoitteekseen vahvistaa tasa-arvoa ja kasvattaa naisista sekä tytöistä kertovien juttujen määrää. Nyt, kolme vuotta myöhemmin, naisten ja tyttöjen osuus lehden sivuilla on lähes samoissa lukemissa kuin 2018. Hidas kehitystyö ei ole yllättänyt Ubaudia.

–  Tutkimusten perusteella tiedetään, että naisten määrä mediasisällöissä on ollut noin kolmannes iät ja ajat. En kuvitellut, että pystyisimme lyhyessä ajassa muuttamaan asiaa, joka on ollut vallitseva käytäntö alalla jo pitkään. On kuitenkin selvää, että olemme tehneet tavoitteemme eteen toistaiseksi liian vähän työtä ja siksi pyrimme petraamaan tässä nyt.

Naisten osuus Helsingin Sanomien sisällöissä on viime kuukausina ollut noin 40 % kuukausitasolla. Ubaudin mukaan opettavaisinta työskentelyssä on ollut omien vakiintuneiden käsitysten äärelle pääseminen ja esimerkiksi asiantuntijoina käytettävien henkilöiden kirjon laajentuminen.

–  Valaisevinta on ollut itsereflektion kautta ymmärtää journalismin ja toimitusten käytäntöjä, jotka ylläpitävät tilannetta. Meitä ohjaavat tietynlaiset konventiot ja tietyillä ihmisillä voi olla vakiintunut rooli aiheen asiantuntijana. On jännittävää, miten syvällä esimerkiksi on ollut uskomus, että päteviä naisia ei vain olisi. Todellisuudessa meillä ei ole kauhean monta alaa, jossa ei olisi asiantuntija-asemassa löydettävissä sekä naisia että miehiä.

Ubaud uskookin, että muutosta on tärkeää ajaa totuttuja arjen käytäntöjä ravistelemalla.

Median ja samaistuttavien esikuvien voima

Urheilu on miehisimpiä mediassa olevia linnakkeita ja tasa-arvokehitys onkin ollut selkeästi hidasta. Ubaudin ajatuksissa korostuukin median ja esikuvien voima. Lapset ja nuoret tarvitsevat liikunnalliseen sekä terveelliseen elämään samaistuttavia esikuvia.

– Jos katson nyt äitinä tästä päivästä käsin, mikä oma todellisuus lapsena oli, niin olihan se maskuliininen. Muistan kirjoittaneeni 90-luvun ystäväkirjaan toiveammatikseni, että minusta tulee Italian miesten maajoukkuepelaaja. En ollut italialainen, enkä mies, mutta se kertoo, miten vähäistä esikuvien määrä silloin oli.

Ubaud näkee, että ihmiset etsivät mediasta jotain samaistuttavaa ja medialla on sen myötä vahvasti myös esikuvallinen rooli.

–  Omat lapseni ovat kasvaneet maailmassa, jossa Suomessa itseasiassa naiset ovat raivanneet tietä jalkapallossa. Kaikista ei tarvitse tai voikaan tulla ammattilaisia, mutta esikuvat avaavat mahdollisuuksien kirjoa.

Helsingin Sanomat on pyrkinyt lisäämään urheilevista naisista kertovien pääjuttujen määrää. Potentiaalia ja kiinnostusta on, mutta analytiikan pohjalta tulosurheilua seuraavat vielä pitkälti miehet.

– On kasvavasti ihmisiä, jotka kyseenalaistavat urheilun sukupuolijakoa sisällöissä. Sillä on merkitystä, kuvaako media todellisuutta ja onko se yhtä moniääninen, kuin meidän yhteiskuntamme on.

Ubaud näkee, että median pitää enemmän raportoida, kirjoittaa ja näyttää naisten urheilua.

–  Tärkeää on myös, että kuluttajat itse ostavat pääsylippuja naisten otteluihin ja kilpailuihin ja sitä kautta kuluttavat entistä enemmän myös naisten urheilua.  

Jalkapallo opettaa tärkeitä taitoja

Jalkapallolla on ollut iso rooli Helsingin Sanomien päätoimittajan elämässä. Kolmilapsisessa perheessä kasvanut Ubaud sai valita lapsena itse urheilulajinsa. Kilpailuhenkinen Ubaud pelasi jalkapalloa aina ekaluokkalaisesta aikuisiän kynnykselle. Hän kuvailee harrastuksen jättäneen vahvan identiteettijäljen.

– Jalkapallo antoi niin paljon. Olen vasta aikuisena ymmärtänyt, miten voimakkaan jäljen joukkueurheilu on jättänyt tekemiseeni ja tapaani suhtautua sekä olla ihmisten kanssa. Futis tuo erilaisista taustoista tulevia yhteen, opettaa yhteisöllisyyttä, voittamista sekä pettymysten sietämistä. Monelle lapselle urheilu voi olla paikka, jossa voi kokea onnistumisen tunteita eli urheilu avaa mahdollisuuksia sekä käsitystä itsestä oppijana. Muistan myös nuoruudestani ne lapset, joille joukkueurheilu tarjosi turvallisen aikuisen ja välittävän yhteisön.

Ubaudin mielestä jalkapallossa peli on avattu tänä päivänä ilahduttavan monelle.

– Kiitän ja arvostan jalkapalloa lajina paljon. Suomessa tehdään kentillä ja pukukopeissa hienoa työtä, että saataisiin eritaustaisia lapsia liikkumaan. Toki on hidastavia rakenteellisia tekijöitä, kuten paljonko harrastus maksaa, mutta esimerkiksi moneen muuhun lajiin verrattuna peli on todella avattu kaikille.

Search