Mieli pelissä – Fanny Söderström: “Pienillä teoilla voi olla suuri merkitys”
Briotech Kansallisen Liigan Mieli pelissä -kampanjassa pelaajat jakavat omia kokemuksiaan mielen hyvinvoinnista urheilussa.
Fanny Söderström kirjoittaa loukkaantumisen tuomista ajatuksista, kuntoutuksesta sekä siitä, kuinka tärkeää ympärillä oleva tuki voi vaikeina hetkinä olla.
“Små saker som en enkel fråga av lagkamraten eller tränaren kan göra stor skillnad.”
Som många säkert känner igen sig i så har fotbollen alltid varit en viktig del av min vardag och vem jag är. Just därför kan skador göra att det känns som att hela ens vardag svängs upp och ner och alla möjliga känslor såsom oro, osäkerhet och tvivel uppkommer.
Dessutom kan känslan av att inte kunna bidra till laget skapa både frustration och tomhet.
För mig har det varit viktigt att påminna mig själv om att jag fortfarande är en del av laget, även om jag inte spelar. Att vara på träningar, stötta lagkamrater och vara delaktig på andra sätt i lagets vardag har hjälpt mig att hålla fast i rutinerna samt att känna tillhörighet.
Det hjälper också att fokusera på det man kan göra under rehabiliteringsperioden och se möjligheter att utvecklas på andra sätt istället för att bara se den träning man missar. Till det hör också att sätta små konkreta mål hela tiden, vilket hjälper en att se de framstegen som görs.
Skadorna jag haft har också lärt mig att uppskatta och njuta av de stunder då jag kan vara ute på planen och det är också längtan efter dessa stunder som gett mig motivation att gång på gång ta mig tillbaka.
Sist och slutligen är det också viktigt att komma ihåg att oavsett om man är skadad eller inte, är det okej att inte vara på topp alla dagar och då hjälper det att ha människor omkring en som förstår och orkar lyssna. Små saker som en enkel fråga av lagkamraten eller tränaren kan göra stor skillnad.
“Pienillä asioilla, kuten joukkuetoverin tai valmentajan yksinkertaisella kysymyksellä, voi olla suuri merkitys.”
Moni varmasti tunnistaa sen tunteen, miten jalkapallo on ollut aina tärkeä osa omaa arkea ja identiteettiä. Juuri siksi loukkaantumiset voivat tuntua siltä, että koko arki kääntyy ylösalaisin ja pintaan nousee monenlaisia tunteita, kuten huolta, epävarmuutta ja epäilyksiä. Lisäksi tunne siitä, ettei pysty auttamaan joukkuetta kentällä, voi aiheuttaa turhautumista ja tyhjyyttä.
Minulle on ollut tärkeää muistuttaa itseäni siitä, että olen edelleen osa joukkuetta, vaikka en pysty pelaamaan. Harjoituksissa mukana oleminen, joukkuetovereiden tukeminen ja osallistuminen joukkueen arkeen muilla tavoilla ovat auttaneet pitämään kiinni rutiineista ja tuntemaan yhteenkuuluvuutta.
Myös se auttaa, että keskittyy siihen, mitä kuntoutuksen aikana pystyy tekemään ja näkee mahdollisuuksia kehittyä muilla tavoilla sen sijaan, että ajattelisi vain kaikkea sitä harjoittelua, joka jää väliin. Tärkeää on myös asettaa pieniä konkreettisia tavoitteita, sillä niiden kautta huomaa paremmin oman edistymisensä.
Loukkaantumiset ovat opettaneet minua myös arvostamaan ja nauttimaan niistä hetkistä, kun saan olla kentällä. Juuri kaipuu näihin hetkiin on antanut motivaatiota tehdä töitä ja palata takaisin kerta toisensa jälkeen.
Lopuksi on tärkeää muistaa, että riippumatta siitä, onko loukkaantunut vai ei, on täysin ok, ettei ole joka päivä parhaimmillaan. Silloin auttaa, että ympärillä on ihmisiä, jotka ymmärtävät ja jaksavat kuunnella. Pienillä asioilla, kuten joukkuetoverin tai valmentajan yksinkertaisella kysymyksellä, voi olla suuri merkitys.
Tue sinäkin mielenterveystyötä Suomessa ostamalla Mielinauha tai lahjoittamalla: