Tutkimusraportti julkaistu – naisten pääsarjapelaajien haasteena kuormittava arki ja jalkapallon vakiintuneet käytännöt

Suomen Urheilun Eettinen Keskus, SUEK ry, toteutti Palloliiton tilaaman tutkimuksen “Pelaajan arki – kokemuksia ja kehityskohteita Kansallisessa Liigassa” päättyneen kauden aikana.

Tutkimuksessa käsiteltiin Kansallisessa Liigassa pelaavien tai 2020-luvun aikana pelanneiden jalkapalloilijoiden arkea sekä pelaajakehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Aineisto koostuu yhteensä 15 naispelaajan haastatteluista.

Haastattelijana toimi SUEKin vastuullinen tutkija Sanna Erdoğan, joka toteutti tutkimuksen yhdessä SUEKin tutkimuspäällikkö Marko Kanasen kanssa. Tutkimusraportti on nyt julkaistu.

 Kuormittava arki

Tutkimusaineiston mukaan naisten pelaamassa jalkapallossa on kotimaisessa pääsarjassa tapahtunut positiivista kehitystä.

Ammattimaisesti toimiminen on kuitenkin pelaajille kuormittavaa, ja ammattilaisuuden edellytykset eivät täysimääräisesti toteudu.

Pelaajien arki on jalkapallon suhteen ammattimaista ja vaativaa, muttei takaa riittävää toimeentuloa. Muun muassa palkkatyön tai opiskelun sovittaminen pelaamisen yhteyteen vaatii paljon ajanhallinnan näkökulmasta.

Aineiston mukaan esimerkiksi riittävä ruokailu, lepo ja palautuminen eivät välttämättä toteudu tarvittavalla tasolla huippu-urheilijalle.

Tasa-arvon toteutuminen lajin sisällä

Tutkimus osoittaa, että pelaajat ovat tyytyväisiä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen liittyviin tavoitteisiin jalkapallossa. He eivät pidä suunnitelmia kuitenkaan koko jalkapallokenttää läpileikkaavina, vaan teot jäävät heidän mukaansa lähinnä yksittäisten henkilöiden työpanoksen varaan.

Esimerkiksi resurssien kohdentaminen naisten pelaaman jalkapallon pariin on toteutunut pelaajien mielestä vain joissain seuroissa.

Pelaajakehityksen paradoksit

Tutkimus ja haastatteluaineisto nostivat esille kolme pelaajakehityksellistä ristiriitaa – paradoksia. Ne kuvastavat jännitteitä jalkapallon vakiintuneiden käytäntöjen ja naispelaajien omien tavoitteiden ja tasa-arvotyön välillä.

Lajilleen ja tavoitteilleen sitoutuneiden naisjalkapalloilijoiden optimistinen asenne kehitykseen voi omalta osaltaan hidastaa ammattilaisuuden kehitystyötä sekä toteutumista.

Kansallisen Liigan huippupelaajat ovat motivoituneita ja sitoutuvat tavoitteisiinsa. Haastavat olosuhteet ja kuormittava arki eivät heidän ajatusmaailmassaan ole esteitä. Tämä voi osaltaan vähentää seurojen painetta kehittää toimintakulttuuriaan naisten pelaamalle jalkapallolle suosiollisemmaksi.

Tutkimus osoittaa pelaajien luottavan lajin sisäisen tasa-arvon kehittymiseen ja hitaaseen edistymiseen. Silti käytännön muutokset eivät kosketa yhdenmukaisesti koko lajikenttää – yksittäisten toimijoiden merkitys on edelleen poikkeuksellisen suuri.

Miesten pelaaman jalkapallon asettamat ammattilaisuuden normit voivat jäädä kyseenalaistamatta, koska naisten pelaaman jalkapallon irralliset kehittämistoimet voivat ylläpitää vallitsevaa asetelmaa. 

Naisten urheilun arvostus

SUEKin toteuttaman tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että kestävä pelaajakehitys vaatii organisaatioiden, toimintamallien, resurssien ja johtamisen kehitystä.

Vahva johtajuus ja järjestelmällinen päätöksenteko ovat keskeisessä roolissa naisten pelaaman jalkapallon ammattilaisuuden edistämisessä.

Seurojen toimintavalmiuksien tulee vahvistua – näin taataan pelaajien kokonaisvaltainen kehittyminen, hyvinvointi ja annetaan paremmat edellytykset urheilullisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisäksi tutkimus osoittaa, että seurojen arjen vuorovaikutus ja toimintakulttuuri ovat merkittäviä tekijöitä kohottamaan naisten pelaaman jalkapallon arvostusta sekä pelaajien mahdollisuuksia onnistua tavoitteissaan.

Kehitystyön seuraava vaihe

Briotech Kansallisen Liigan kehityspäällikkö Minna Kauppinen korostaa tutkimuksesta saadun tiedon arvokkuutta ja merkitystä.

– Haluan kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita pelaajia, sillä kehittäminen on mahdollista vain silloin, kun pelaajien ääni kuuluu aidosti.

Kauppisen mukaan tutkimus vahvistaa sen, että Kansallisen Liigan pelaajilta ei puutu kunnianhimoa, sitoutumista tai halua kehittyä. Haaste ei ensisijaisesti liity pelaajien asenteeseen, vaan siihen, miten hyvin heidän ympärillään olevat rakenteet tukevat kehittymistä.

– Kehitystyön seuraava vaihe on varmistaa, että toimintaympäristöt vastaavat entistä paremmin pelaajien kunnianhimoa. Se tarkoittaa laadukkaampia pelaajapolkuja, vahvempaa seuraosaamista, ammattimaisempia toimintamalleja sekä pelaajien arkeen vaikuttavien esteiden tunnistamista ja poistamista.

– Samalla se haastaa meitä tarkastelemaan johtamista, päätöksentekoa ja toimintatapoja koko jalkapalloyhteisössä.

Kauppinen kertoo, että Kansallinen Liiga pyrkii luomaan seuroille osaamista, tukea ja edellytyksiä kestävään kasvuun, jotta investoinnit urheilijoihin ja heidän toimintaympäristöihinsä voivat vahvistua.

– Jos haluamme lisää kansainvälisen tason pelaajia, vahvempia seuroja ja kilpailukykyisempää suomalaista jalkapalloa, meidän on nähtävä pääsarjaympäristö strategisesti tärkeänä kehitysalustana koko lajille.

Pelaajien näkökulmasta kehittäminen tarkoittaa Kauppisen mukaan lopulta mahdollisuutta käyttää enemmän aikaa ja energiaa siihen kaikkein tärkeimpään eli harjoitteluun, palautumiseen, kehittymiseen ja pelaamiseen.